Estradiolitasot

Mikä on estradiolitasokaavio?

Estradioli, lisämunuaisista ja munasarjoista vapautuva hormoni, on yleisin estrogeenityyppi naisilla ja on ensisijainen naispuolinen sukupuolihormoni. Se on elintärkeää seksuaalisen kehityksen ja lisääntymisterveyden eri vaiheille. Tarkemmin sanottuna sillä on laaja valikoima olennaisia rooleja toissijaisten sukupuoliominaisuuksien kasvussa ja kehityksessä sekä raskauden ylläpitämisessä.

Estradiolitasokaaviomme on graafinen resurssi, joka havainnollistaa tyypillisiä syklisiä vaihteluita seerumin estradiolitasoissa (pg/ml) yhden kohdun syklin ajan. Nämä vaihtelut näyttävät erilaisilta riippuen siitä, onko henkilö prepuberteettinen, premenopausaalinen, raskaana vai postmenopausaalinen. Sellaisenaan estradiolitasojen normaaliarvoja voi olla laaja valikoima syklin ajoituksesta tai elinvaiheesta riippuen.

Estradioliverikokeen tulos annetaan yleensä yhtenä pitoisuutena, joka esitetään väestön estrogeenitasojen normaalin vertailualueen kanssa. Sen sijaan, että annettaisiin nämä tiedot numeroina ja vaihteluväleinä, tämä estradiolitasokaavio kuvaa väestön keskimääräiset estradioliarvot 28 päivän ajan ja normaalialueen naaraiden keskimääräiset estradioliarvot riippumatta heidän syklin ajoituksesta tai elämänvaiheesta.

Tämä kätevä resurssi tiivistää paljon tietoa estradiolitasoista yhdeksi visuaaliseksi kaavioksi, joka voi toimia valtavana koulutusresurssina tai täydentävänä työkaluna estradiolin verikokeiden tulosten rinnalla.

Kuinka mallimme toimii?

Estradiolitasokaavio on suoraviivainen ja tehokas työkalu, joka on suunniteltu auttamaan terveydenhuollon ammattilaisia seuraamaan ja tulkitsemaan estradiolitasoja potilailla. Näin voit käyttää sitä tehokkaasti:

Vaihe 1: Lataa ja valmistele kaavio

Napsauta Käytä mallia -painiketta avataksesi mallin Carepatron-sovelluksessa, jonka avulla voit mukauttaa malleja tuotemerkin lisäämiseksi tai räätälöimiseksi tarpeidesi mukaan. Vaihtoehtoisesti, paina Lataa ladataksesi tulostettavan PDF-version estradiolitasokaaviosta. Voit täyttää sen digitaalisesti tai tulostaa sen manuaalista syöttämistä varten.

Vaihe 2: Täytä potilastiedot

Kirjoita potilaan nimi ja päivämäärä kaavion yläosaan. Tämä takaa selkeän tunnistamisen ja kirjanpidon.

Vaihe 3: Anna estradiolitulokset

Merkitse potilaan estradiolin (E2) tasot määrätyssä tilassa. On tärkeää huomata verikokeiden tuloksissa käytetyt mittayksiköt (pg/ml tai pmol/L).

Vaihe 4: Lisää asiayhteyteen liittyviä tietoja

Ilmoita tarvittaessa kuukautiskierron vaihe, jonka aikana estradiolinäyte otettiin. Tämä konteksti on ratkaisevan tärkeä tarkan tulkinnan kannalta, koska estradiolitasot vaihtelevat koko kuukautiskierron ajan. Erityisesti estradiolitasot nousevat tasaisesti follikulaarivaiheen aikana, huipentuvat ennen ovulaatiota ja laskevat ovulaation jälkeen.

Vaihe 5: Tulkinta ja muistiinpanot

Käytä kaaviota verrataksesi potilaan E2-tasoja tavanomaisiin estradiolialueisiin. Harkitse potilaan erityistä terveyskontekstia ja lisää ammatillinen tulkintasi ja kaikki asiaankuuluvat huomautukset annettuun tilaan. Normaalien estradiolitasojen ymmärtäminen on tärkeää tarkan tulkinnan ja tehokkaan potilaan hoidon kannalta.

Milloin tätä kaaviota käytetään?

Estradiolitasotaulukko on välttämätön terveydenhuollon ammattilaisille estradiolihormonien vaihtelujen ymmärtämiseksi. Tämä kaavio on kätevä erilaisissa kliinisissä skenaarioissa ja tarjoaa arvokkaita oivalluksia potilaiden hoidosta.

• Kuukautisten terveyden seuranta: Potilaille, joilla on epäsäännöllisiä kuukautiskiertoja, tämä kaavio auttaa arvioimaan estradiolitasoja kuukautiskierron eri vaiheissa.
• Hedelmällisyysarvioinnit: Hedelmättömyystapauksissa tai ovulaatiomalleja arvioitaessa kaavio voi ohjata estradiolin roolin ymmärtämistä ovulaatiossa ja lisääntymisterveydessä. Se on myös tärkeä arvioitaessa follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) tasoja, jotka ovat ratkaisevia hedelmällisyyden arvioinnissa.
• Vaihdevuosien hallinta: Tämä kaavio yhdessä vaihdevuosien hormonitasokaavion kanssa auttaa arvioimaan vaihdevuosiin ja perimenopaussiin liittyviä oireita seuraamalla estradiolitasoja, jotka vaihtelevat merkittävästi näiden vaiheiden aikana.
• Hormonikorvaushoito (HRT): Hormonihoitoa saaville potilaille, erityisesti transsukupuolisten terveydenhuollossa, kaavio on ratkaiseva hormonitasojen seurannassa ja hoitosuunnitelmien säätämisessä.
• Hormonaalisen epätasapainon arviointi: Kaavio tarjoaa puitteet estradiolivariaatioiden ymmärtämiselle sairauksien, kuten polysystisten munasarjojen oireyhtymän (PCOS) tai estrogeenin dominanssin, diagnosoinnissa.

Estradiolitasokaavio on monipuolinen ja korvaamaton resurssi terveydenhuollon ympäristössä. Se auttaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, varmistamaan potilaskohtaisen hoidon ja parantamaan ymmärrystä hormonaalisesta terveydestä erilaisissa lääketieteellisissä yhteyksissä.

Tutkimus ja todisteet

Estradiolipitoisuuksia kuukautiskierron eri vaiheissa on julkaistu laajalti, ja tekniikoita seerumin estradiolipitoisuuksien mittaamiseksi on hiottu ja parannettu ensimmäisten julkaistujen arvojen jälkeen 1950-luvulla.

Vaikka tarkat arvot voivat vaihdella merkittävästi yksilöiden välillä, suhteellisia estradiolimuutoksia kuukautiskierron aikana, kuten syklin puolivälissä estradiolin nousu, on raportoitu johdonmukaisesti 1970-luvun lehtiartikkeleissa (Korenman et ai., 1974; Sherman & Korenman, 1975), 1980-luvulla (Hoff et ai., 1984), 1990-luvulla (Fritz et ai., 1992), 2000-luvun (Burger et ai., 2007) aina nykypäivän endokrinologian oppikirjoihin asti (Strauss & Barbieri, 2018; Taylor et ai., 2020). Estradiolin keskisyklin piikki johtuu suurelta osin luteinisoivasta hormonista.

Siksi estradiolitasojen malli koko kuukautiskierron ajan on hyvin tutkittu aihe, jolla on runsaasti todisteita sen eri keskeisten piirteiden tueksi.

Tässä estradiolitasokaaviossa esitetyt arvot on otettu Yen & Jaffen lisääntymisendokrinologiasta (Strauss & Barbieri, 2019), mutta ovat yleensä yhdenmukaisia historiallisesti raportoitujen arvojen kanssa. Tässä oppikirjassa Carmina et ai. (2019) antaa estradiolipitoisuuksien alueen syklin puolivälissä 200-500 pg/ml, kun taas Heitz et ai. (1999) antavat huippuarvot 778 +/- 255,43 pg/ml, ja toinen aikaisempi tutkimus antaa huippuarvot noin 320-520 pg/ml (Korenman et ai., 1974).

Sellaisenaan on selvää, että monenlaisia arvoja kuukautiskierron kussakin vaiheessa voidaan pitää normaalina, ja on muistettava, että näissä lähteissä mainitut arvot osoittavat kunkin tutkimuksen otospopulaation. Yksilöiden mittaukset voivat olla suurempia tai pienempiä kuin nämä alueet ilman, että mikään patologinen välttämättä aiheuttaisi näitä eroja.

Siksi tämä resurssi yrittää esittää tyylitellyn kaavion estradiolin vaihteluista koko kuukautiskierron ajan, mikä osoittaa mahdolliset arvoalueet kussakin esitetyssä vaiheessa.

Referenssit

Burger, HG, Hale, G.E., Robertson, DM ja Dennerstein, L. (2007). Katsaus hormonaalisiin muutoksiin vaihdevuosien siirtymisen aikana: Keskity Melbournen naisten keski-iän terveysprojektin tuloksiin. Ihmisen lisääntymispäivitys, 13(6), 559—565. https://doi.org/10.1093/humupd/dmm020

Carmina, E., Stanczyk, F. ja Lobo, R. (2019). Hormonaalisen tilan arviointi. Sisään Yenin ja Jaffen lisääntymisendokrinologia: fysiologia, patofysiologia ja kliininen hallinta (8. painos). Elsevier. https://doi.org/10.1016/B978-0-323-47912-7.00034-2

Heitz, N.A., Eisenman, PA, Beck, CL ja Walker, J.A. (1999). Hormonaaliset muutokset koko kuukautiskierron ajan ja lisääntynyt eturistisiteen löysyys naisilla. Lehti urheilukoulutuksesta, 34(22), 14—149. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1322903/

Korenman, SG, Stevens, R.H., Carpenter, L.A., Robb, M., Niswender, G.D. ja Sherman, BM (1974). Estradiolin radioimmunomääritys ilman kromatografiaa: Menettely, validointi ja normaaliarvot. Kliinisen endokrinologian ja aineenvaihdunnan lehti, 38(4), 718—720. https://doi.org/10.1210/jcem-38-4-718

Sherman, B.M. ja Korenman, SG (1975). Ihmisen kuukautiskierron hormonaaliset ominaisuudet koko lisääntymiselämän ajan. Kliinisen tutkimuksen lehti, 55(4), 699—706. https://doi.org/10.1172/JCI107979

Strauss, JF ja Barbieri, R.L. (toim.). (2019). Yen & Jaffen lisääntymisendokrinologia: fysiologia, patofysiologia ja kliininen hallinta (8. painos). Elsevier. https://www.sciencedirect.com/book/9780323479127/yen-and-jaffes-reproductive-endocrinology

Taylor, HS, Pal, L. ja Seli, E. (2020). Speroffin kliininen gynekologinen endokrinologia ja hedelmättömyys. Wolters Kluwer. https://www.wolterskluwer.com/en/solutions/ovid/speroffs-clinical-gynecologic-endocrinology-and-infertility-711