Sopeutumaton päiväunelmatesti

Mikä on sopeutumaton unelmointi?

Sopeutumaton unelmointi on psykologinen ilmiö, joka ilmenee voimakkaana ja mukaansatempaavana liiallisen haaveilun muotona, joka häiritsee huonosti sopeutuneen unelmoijan jokapäiväistä elämää. Tälle tilalle on ominaista unet valveilla, jotka ovat niin eläviä ja vakuuttavia, että ne johtavat irtautumiseen todellisuudesta, ja yksilöt esittävät skenaarioita mielikuvituksellisesta sisämaailmastaan. Vaikka sitä ei ole virallisesti tunnustettu mielenterveyden häiriöiden diagnostiikassa ja tilastollisessa käsikirjassa (DSM-5), sopeutumaton unelmointi on saanut viime vuosina huomiota sen vaikutuksesta henkiseen hyvinvointiin.

Yksi merkittävistä näkökohdista huonosti sopeutuneessa haaveilussa, joka eroaa normaalista unelmoinnista, on sen mahdollinen kehitys selviytymisstrategiana, erityisesti vastauksena traumaan. Tämä selviytymismekanismi on yleisempi sosiaalista ahdistusta, masennusta tai pakko-oireista häiriötä sairastavilla henkilöillä, mikä viittaa yhteyteen huonosti sopeutuneen unelmoinnin ja taustalla olevien mielenterveystilojen välillä.

Sopeutumattoman haaveilun oireet

Sopeutumaton unelmointi, jolle on ominaista sen voimakas ja mukaansatempaava luonne, aiheuttaa erilaisia oireita, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi yksilön jokapäiväiseen elämään:

• Voimakkaat, elävät unelmat: Päiväunet ovat poikkeuksellisen eläviä ja yksityiskohtaisia, ja niissä voi olla monimutkaisia tarinoita, joissa on hahmoja, asetuksia ja juonia.
• Reaalimaailman tapahtumien tai aistiärsykkeiden laukaisema: Näitä laukaisimia ovat äänet, musiikki, hajut, keskustelut tai muut ulkoiset ärsykkeet, kuten elokuvat.
• Tajuttomat ilmeet ja toistuvat liikkeet: Unelmoija voi tehdä kasvoja, kehon liikkeitä tai puhua tai kuiskata itselleen.
• Päiväunelmien pidennetty kesto: Päiväunet voivat kestää yli useita minuutteja kerrallaan.
• Vahva halu jatkaa haaveilua: On pakottava, ylivoimainen ja joskus koukuttava halu jatkaa unelmointia, jopa ärsyyntyä, kun todellisen maailman tapahtuma keskeyttää unelman.
• Heikentynyt keskittyminen ja päivittäinen tehtävien suorittaminen: Haaveileminen vie huomion reaalimaailman vastuista, mikä johtaa haasteisiin reaalimaailman velvoitteiden täyttämisessä.

Kuinka käyttää Maladaptive Daydream Test -malliamme

Mallimme sisältää Maladaptive Daydreaming-asteikon (MDS-16), jonka ovat kehittäneet tohtori Eli Somer ja hänen kollegansa (2016). Se yrittää arvioida haaveilukäyttäytymisen eri näkökohtia, mukaan lukien laukaisevat tekijät, emotionaaliset reaktiot ja vaikutus päivittäiseen toimintaan, käyttämällä kysymyksiä, kuten ”Kuinka paljon unelmointi häiritsee kykyäsi saada perusaskareet suoritettua?”

Asteikkoa käytetään parhaiten psykiatriseen tutkimukseen ja tutkimuksiin nykyaikaisesta psykoterapiasta ja käyttäytymisriippuvuudesta. Sitä voidaan kuitenkin käyttää myös seulontana, jos sinulla on potilaita, joiden epäilet olevan sopeutumattomia päiväunelmoijia. Se voi olla myös itsearviointityökalu, mutta sitä tulisi aina seurata mielenterveyden ammattilaisen kuuleminen.

Näin käytät työkaluamme:

Vaihe 1: Käytä mallia

Napsauta ensin ”Käytä mallia” avataksesi mallin Carepatron-sovelluksessa. Sovelluksen avulla voit mukauttaa mallia, jolloin voit lisätä muita asiaankuuluvia kenttiä kerätäksesi tarkempia tietoja, jos käytät asteikkoa tutkimukseen. Voit myös tallentaa ei-muokattavan PDF-tiedoston (jonka voit silti täyttää digitaalisesti tai tulostaa) suoraan laitteen paikalliselle asemalle napsauttamalla Lataa.

Vaihe 2: Hallitse asteikkoa

Voit hallinnoida asteikkoa potilaallesi tai väestölle eri tavoin; voit lukea kysymykset satunnaisessa järjestyksessä kuten suorassa haastattelussa, tai voit lähettää digitaalisia kopioita ja antaa vastaajien suorittaa sen itse.

Vaihe 3: Tulkitse tulokset

Kun olet saanut tulokset takaisin, summaa kunkin vastaajan vastausten pisteet ja saat keskiarvon. Yli 40 pistemäärä osoittaa taipumusta harjoittaa huonosti sopeutumatonta unelmointia, ja korkeammat pisteet osoittavat häiritsevämpää mallia.

Vaihe 4: Käytä tietoja

Tulkinnan jälkeen voit käyttää pisteitä suunnitellaksesi suunnitelman asiakkaallesi/potilaallesi. Jos käytit tutkimusta varten asteikkoa, jossa on suuri väestö, aloita arvojen laskeminen tarpeen mukaan menetelmäsi perusteella.

Sopeutumattoman haaveilun vaikutus

Mukaansatempaavan ja intensiivisen luonteensa ansiosta sopeutumaton unelmointi laajentaa vaikutuksensa mielikuvituksen alueen ulkopuolelle ja vaikuttaa merkittävästi yksilön elämän eri puoliin. Näiden vaikutusten ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää tämän monimutkaisen psykologisen ilmiön aiheuttamien haasteiden ratkaisemisessa.

Sosiaalinen eristäytyminen

Yksilöt saattavat joutua mielikuvituksellisiin maailmoihinsa, omistamalla enemmän aikaa unelmointiin ja vähemmän vuorovaikutukseen muiden kanssa. Tämä vähentynyt sosiaalinen sitoutuminen voi heikentää sosiaalisia kykyjä, mikä tekee suhteiden luomisesta ja ylläpitämisestä haastavaa.

Heikentynyt tuottavuus

Sopeutumattomalle haaveilulle ominainen liiallinen ja elävä unelmointi voi johtaa keskittymisvaikeuksiin, jotka vaikuttavat tuottavuuteen työssä tai koulussa. Yksilöt voivat kamppailla kanavoidakseen huomionsa tehtäviin, mikä estää heidän kykyään täyttää vastuut ja tavoitteet.

Kireät ihmissuhteet

Sopeutumattomien päiväunien mukaansatempaava luonne voi häiritä sitoutumista tehtäviin ja ihmisiin. Tämä häiriö voi rasittaa ihmissuhteita, koska yksilöillä voi olla vaikeuksia osallistua täysimääräisesti yhteisiin toimintoihin tai keskusteluihin, mikä luo esteen merkityksellisille yhteyksille.

Unen häiriöt

Sopeutumaton unelmointi voi aiheuttaa häiriöitä ja vaikeuksia rauhallisen unen saavuttamisessa (Marcusson-Clavertz et ai., 2019). Huoli päiväunista voi häiritä kykyä rentoutua ja nukahtaa, mikä vaikuttaa huonoon unen laatuun ja siihen liittyviin haasteisiin ja mahdollisesti johtaa väsymykseen ja heikentyneeseen yleiseen hyvinvointiin.

Emotionaalinen säätely

Jotkut ihmiset voivat luottaa unelmointiin selviytymismekanismina emotionaalisessa säätelyssä. Näiden fantasioiden mukaansatempaava luonne tarjoaa väliaikaisen pakon stressistä tai emotionaalisesta ahdistuksesta. Vaikka tämä voi tarjota helpotusta lyhyellä aikavälillä, se voi vaikuttaa riippuvuuteen unelmoinnista ensisijaisena selviytymisstrategiana.

Yhteys mielenterveyshäiriöihin

Sopeutumattoman unelmoinnin ja mielenterveyshäiriöiden, kuten dissosiatiivisen häiriön, tarkkaavaisuushäiriön, ahdistuneisuushäiriöiden, välillä on merkittävä korrelaatio. Yli puolet ihmisistä, jotka kokevat huonosti sopeutumatonta unelmointia, kamppailee myös diagnosoidun mielisairauden kanssa. Tämä ilmiö näyttää olevan yleisempi sellaisten henkilöiden keskuudessa, jotka kamppailevat esimerkiksi ahdistuksen, masennuksen tai pakko-oireisen häiriön kanssa (Bigelsen et ai., 2016; Somer et ai., 2020).

Referenssit

Bigelsen, J., Lehrfeld, J.M., Jopp, DS ja Somer, E. (2016). Sopeutumaton unelmointi: Todisteet alitutkitusta mielenterveyshäiriöstä. Tietoisuus ja kognitio, 42, 254—266. https://doi.org/10.1016/j.concog.2016.03.017

Marcusson-Clavertz, D., West, M., Kjell, O.N.E. ja Somer, E. (2019). Päivittäinen päiväkirjatutkimus epäsopeutuneesta haaveilusta, mielen vaeltamisesta ja unihäiriöistä: Ihmisten sisäisten ja henkilöiden välisten suhteiden tutkiminen. PLOS YKSI, 14(11), e0225529. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0225529

Somer, E., Abu-Rayya, H.M. ja Brenner, R. (2020). Lapsuuden trauma ja epäsopeutunut unelmointi: Fantasiatoiminnot ja teemat monen maan otoksessa. Lehti traumasta ja dissosiaatiosta, 22(3), 1—16. https://doi.org/10.1080/15299732.2020.1809599